Meidän Kalajoki – Vesienhoito käytännön työnä Kalajoen valuma-alueella on Ylivieskan kaupungin ympäristötoimen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen valmistelema sekä Vesikolmio Oy:n toteuttama hanke. Sen talvoitteena oli edistää vesienhoitotyötä perustamalla Kalejoelle vesienhoitoryhmä ja kokoamalla yhteen Kalajoen vesistöaluetta koskevaa tietoa. Hankkeen toteutuksessa tehtiin yhteistyötä myös Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Hanke sai ELY-keskuksen myöntämää rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Hankkeen edetessä muodostettuun vesienhoitoryhmään kutsuttiin Kalajoen vesistöalueen kunnat sekä muita eri alojen toimijoita, kuten yrityksiä ja järjestöjä. Vesienhoitoryhmä kokoontui kolme kertaa marraskuussa 2012 alkaneeseen ja vuoden 2013 syyskuun loppuun kestäneessä hankeessa. Hankeen päättymisen jälkeen vesienhoitoryhmä kokoontuu vielä kerran Vesikolmion johdolla. Sen jälkeen kokoontumisia on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa kuntien johdolla. Vesienhoitoryhmän tarkoitus on ohjata vesistön yhteistarkkailua, neuvotella yhdessä Kalajoen vesistöä koskevista kysymyksistä ja suunitella toimintaa. Tavoitteena on edistää eri osapuolien vuorovaikutusta sekä auttaa luomaan edellytyksiä esimerkiksi kunnostushankkeille.
Hankkeen puitteissa toteutettin myös monitavoitearviointi, jonka tavoitteena oli tunnistaa ja sovittaa yhteen eri tahojen vesien käyttöön liittyviä näkemyksiä, tavoitteita ja toimenpiteitä. Monitavoitearvioinnista vastasi Suomen ympäristökeskus. Lisäksi Kalajoki-tietoutta edistettiin kokoamalla vesistöstä, sen tarkkailusta ja vesienhoidosta tietoa www.meidankalajoki.fi -sivustolle sekä vierailemalla alueen kouluissa.
Meidän Kalajoki -hankkeen taustalla on EU:n vesipuitedirektiivissä esitetty tavoite vesien hyvästä ekologisesta tilasta, mutta vähintään yhtä tärkeää on Kalajoen vesistöalueen kalastus- ja virkistyskäytön sekä arvostuksen lisääminen niin luonnon kuin asukkaidenkin hyödyksi. Uimavesien laatu on ollut Kalajoen vesistöalueella pääsääntöisesti hyvä, mutta alueellinen ympäristöhallinto arvioi vuonna 20118 Kalajoen ekologisen tilan monilta osin vain välttäväksi tai tyydyttäväksi. Merkittävimmin tilaa heikentää rehevöittävä ravinnekuormitus sekä kiintoainekuormitus. Myös happamuuspiikit ovat ajoittainen riski.Lisäksi joen yläosa on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi säännöstelyjen vuoksi. Ainoastaan Reisjärvellä sijaitsevan Pitkäjärven tila todettiin vuonna 2008 hyväksi. Lähes koko Kalajoen vesistön hyvä tila on kuitenkin arvioiden mukaan mahdollista saavuttaa vuoteen 2021 mennessä, jos tarvittaviin toimiin ryhdytään.
Lisätiedot:
Projektisuunnittelija Laura Liuska, puh. 044 0890 215, laura.liuska(at)vesikolmio.fi
