Vesikolmion viime syksynä asiakkailleen järjestämä yhteistyöpäivä sai jatkoa huhtikuun ensimmäisenä maanantaina, kun alueen vesilaitosten edustajia kokoontui Vesikolmion koolle kutsumaan vesilaitosten kehittämispäivään Kalajoelle. Päivän ohjelmaan sisältyneet puheenvuorot tarjosivat monipuolisen katsauksen toimialan ajankohtaisiin asioihin.

Vesikolmio kehittämispäivä

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ari Kangas esitteli yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistusta, minkä lisäksi Kankaan esityksessä nousi esille puhdistamolietteen asema kierrätysravinnelähteenä.
– Jos heinäkuussa julkaistavassa, yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin uudistamisessa tulee sellaisia tarkennuksia, jotka kohdistuvat jo olemassa oleviin direktiivin vaatimuksiin, ne eivät vaikuta merkittävästi Suomen yhdyskuntajäteveden puhdistamoihin. Tällaiset tarkennukset voivat kohdistua esimerkiksi jätevesien keruuseen ja käsittelyyn tai ravinteiden poistoon, Kangas kertoi.
Sen sijaan sellaiset muutokset, jotka koskisivat täysin uusia vaatimuksia liittyen vaikkapa mikropollutantteihin, ilmastovaikutuksiin tai energiatehokkuuteen, edellyttäisivät hänen mukaansa hyvinkin merkittäviä toimia ainakin isoimmilla Suomen yhdyskuntajäteveden puhdistamoilla.
Puhdistamolietteen asemaa kierrätysravinnelähteenä tarkastellaan parhaillaan valmistelussa olevassa kansallisessa lannoitelainsäädännön uudistuksessa. Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti jalostettua puhdistamolietettä on voitu käyttää viherrakentamisessa ja maataloudessa.

Maatalouden osalta huoli lietteen sisältämistä haitta-aineista on kuitenkin saanut suuret viljanostajat pidättäytymään lietepohjaisilla lannoitevalmisteilla kasvatetun viljan ostoista.
– Puhdistamolietteen paikka Suomen kiertotaloudessa asemoidaan heinäkuussa 2022 voimaan tulevan uuden kansallisen lannoitelain nojalla annettavien lannoitevalmisteiden ainesosaluokkia määrittelevillä asetuksilla. Asetuksissa esitetään, kuinka käsiteltyinä ja millaisin laatukriteerein jätemateriaalit, kuten puhdistamoliete, soveltuvat maataloudessa ja viherrakentamisessa käytettävien lannoitevalmisteiden ainesosiksi, Ari Kangas sanoi.

Vesihuollon tulevaisuus

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä puhui vesihuollon tulevaisuuden näkymistä ja kehittämistarpeista.

Hänen mukaansa vesihuolto on Suomessa pääosin hyvällä tasolla, mutta vesihuollon kestävyyttä haastavat monet tekijät, kuten ikääntyvä infrastruktuuri ja henkilöstön ikääntyminen.
– Syksyllä 2020 valmistuneen valtakunnallisen selvityksen perusteella vesihuollon investointitarpeet kaksinkertaistuvat tulevien 20 vuoden aikana viime vuosien alle 400 miljoonan euron tasosta. Kiristyvä lainsäädäntö ja vaatimukset kasvattavat investointitarvetta vielä lisää. Uusinvestointien tarve keskimäärin vähenee, mutta erityisesti vesihuollon verkostojen saneerausinvestointien tarve kasvaa voimakkaasti. Lisääntyvät investoinnit edellyttävät vesihuoltomaksujen korottamista, Seppälä kertoi.
Työvoimahaasteen nosti puheenvuorossaan esille myös Pohjois-Suomen Vesivaliokunnan puheenjohtaja Katja Arvola.
– Se on vesilaitoksille iso haaste, miten saada osaavia työntekijöitä, tai ylipäätään työntekijöitä, Arvola totesi.

Vesikolmio digitalisaation edelläkävijänä

– Vesikolmio kulkee toimialansa yhtenä edelläkävijänä vesilaitosten ottaessa entistä laajemmin käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, sanoi Digitan IoT-palveluiden myyntipäällikkö Mona Miettinen.
Vesikolmio seuraa pohjavesiä reaaliaikaisesti Digitan toimittaman, koko Suomen kattavan LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvan IoT-verkon avulla.
– Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä vain taivas on rajana. IoT-palveluita voidaan hyödyntää niin olosuhdevalvonnassa, paikannuksessa kuin vaikkapa ennakoivassa kunnossapidossa. Vesikolmion tapauksessa ei tarvita myöskään erillistä raportointia, koska järjestelmä välittää pohjavesitiedot suoraan ELY-keskukselle, Miettinen luetteli esimerkkejä.
Samalla kun digitalisaatio etenee, korostuu kyberturvallisuuden merkitys. Kyberturvallisuuden nosti esille Vesikolmion hallituksen puheenjohtaja Jouni Jyrinki, joka avauspuheessaan viittasi äskettäin julkisuudessa olleisiin tietoihin Huoltovarmuuskeskuksen tekemästä kartoituksesta eri toimialojen kyberturvallisuudesta.
– Asteikossa 1-taso oli varautumaton, ja 5-taso kertoi kriisilähtöisestä kehittämisestä. Parhaiten pärjäsi finanssiala. Terveydenhuollon ja energia-alan tulos jäi alle 4:n, vesihuollon luvun oltua alle 3,5. Miten olemme toimissamme huomioineet muuttuvat tilanteet. Monellako vesilaitoksella on päivitettynä strategia uhkineen ja heikkouksineen, Jyrinki kysyi.
Hän muistutti myös jäteveden puhdistuksen tulevista vaatimuksista.
– Tällä hetkellä puhdistamme fosforia ja typpeä. Milloin joudumme puhdistamaan jätevedestä lisäksi antibiootteja, hormoneita, kipulääkkeitä, huumausaineita tai vaikkapa mikromuoveja.

Aluemittausjärjestelmän hyödyt

Infrapin asiantuntijan Sami Nyrhinen esitteli aluemittausjärjestelmän rakentamista ja siitä saatavia hyötyjä.
– Aluemittausjärjestelmän ansiosta tehostuvat niin verkoston talousveden vuotovesien kuin kiinteistökohtainen reaaliaikainen valvonta, Nyrhinen sanoi.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Juhani Kaakinen ja ylitarkastaja Aira Leinonen kertoivat osanottajille viranomaisyhteistyöstä vesi- ja viemärilaitosten kanssa. He kävivät läpi myös rahoitusratkaisuja, kuten valmisteilla olevaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa.

Tilaisuuden alustajat saivat kehittämispäivän aluksi mahdollisuuden tutustua tarkemmin Vesikolmion toimintaan sekä meneillään olevaan keskuspuhdistamon laajennukseen.
Vesikolmio kiittää kaikkia alustajia ja osanottajia mielenkiintoisesta päivästä, joka tarjosi paljon tietoa ja ajatuksia vesihuollon tulevaan kehittämistyöhön.